Digitalisaation myötä jotkut työnkuvat saattavat kuolla, mutta tilalle syntyy myös uusia. Avainasemassa tulee olemaan työntekijän kyky päivittää omaa osaamistaan muuttuvan maailman mukana.
Kauppalehdessä 9.7.2020 julkaistun jutun mukaan kolmannes suomalaista uskoo, että omaa työnkuvaa ei ole sellaisenaan enää olemassa kymmenen vuoden päästä. Luvut perustuvat Azets Insightin teettämään, digitalisaatiota käsittelevään tuoreeseen kyselytutkimukseen. Vaikka digitalisaatio huolestuttaa suomalaisia, uskoo 70% vastaajista sen tuovan myös uusia työmahdollisuuksia.
Suomessa ja Helsingissä toimivan Estonian Business Schoolin (EBS) elokuussa virkaan astuva rehtori Meelis Kitsing kertoo saman suuntaisten havaintojen olevan pohjana koulutustarjonnan kehittämiselle.
”Tulevaisuuden työelämässä ei välttämättä enää riitä, että on opiskellut itselleen yhden ammatin. Osaamista ja tietoja pitää pystyä päivittämään ketterästi muuttuvan työelämän mukana. Maisteriohjelmien sisältöä ja opiskelutapaa on pyritty rakentamaan muuttuvien tarpeiden kautta.”
EBS:n maisteriohjelmissa voi opiskella kansainvälistä liiketoimintaa. Helsingin kampuksella opiskeleva erikoistuu johtamiseen. Tallinnan kampuksella opiskelija voi erikoistua markkinointiin ja rahoitukseen tai laskentatoimeen. EBS:n opiskelija voi suorittaa opintoja myös molemmilla kampuksilla.
Joustavaa opiskelua työn ohella
Monessa korkeakoulussa työn ohella opiskelu tapahtuu iltaopintoina. Opintojen ja työnteon yhdistäminen voi tuntua haastavalta ja pahimmillaan estää oman osaamisen kasvattamisen kokonaan.
Kitsingin mukaan iltaopiskelun on kuitenkin todettu olevan kuormittavaa ja tehotonta, kun alla on normaali työviikko. Siksi EBS:ssä on päädytty sijoittamaan opinnot intensiivipäiviin, jolloin opiskelija keskittyy täysin koulunkäyntiin. Intensiivipäiviä voivat olla esimerkiksi torstait, perjantait tai lauantait. Opiskelu tapahtuu kahtena päivänä joka toinen viikko.
”Olemme saaneet tästä hyvää palautetta opiskelijoilta. Usein työnantajan kanssa on mahdollista sopia järjestelyistä, esimerkiksi lyhennetystä työviikosta. Opiskelu on tehokkaampaa, kun siihen pystyy keskittymään hetken täysin, eikä opiskelijan tarvitse miettiä samaan aikaan työasioita.”
Myös koulutustarjontaa on pyritty tuomaan joustavuutta Nanodegrees -opintokokonaisuuksien kautta. Kitsingin mukaan ne mahdollistavat omiin tarpeisiin sopivan kokonaisuuden rakentamisen erilaisista vaihtoehdoista.
”Niillä pystymme vastaamaan yksilöiden ja työelämän erilaisiin ja ajan myötä muuttuviin vaatimuksiin”.
Helsingin kampus sijaitsee Ruoholahdessa.
Verkostoja ja työelämäkytköksiä
Kitsing kertoo, että EBS:n maisteriohjelmien tyypillinen opiskelija on jo vuosia työelämässä viettänyt tekijä. Moni opiskelijoista pitää maisteriohjelman opintoja myös väylänä verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia muilla aloilla työskentelevien kanssa.
Kitsingin mukaan maisteriohjelmien opinnot on myös työskentelytapojensa puolesta suunniteltu palvelemaan työelämän tarpeita.
”Sosiaalinen älykkyys on liike-elämässä tärkeä taito akateemisen älykkyyden ohella. Opintokokonaisuudet on rakennettu siten, että niihin sisältyy paljon ryhmässä työskentelyä tai muita työelämässä eteen tulevien tilanteiden kaltaisia harjoituksia.”
Tulevaisuudessa EBS:n Helsingin ja Tallinnan kampusten välistä yhteistyötä aiotaan lisätä entisestään. Tavoitteena on myös saada suomalaiset ja virolaiset opiskelijat sekä molempien maiden yritykset kohtaamaan.
”Tallinna ja Helsinki ovat monin tavoin erilaisia yrityskulttuuriltaan. Näen, että yhteistyö kahden erilaisen kulttuurin välillä kantaa hedelmää myös molempien kaupunkien bisnekselle”, Kitsing summaa.