Tutkimusten mukaan ilmaston lämpenemisellä on monia seurauksia. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät, jäätiköiden sulaminen kiihtyy ja merenpinnat nousevat. Myrskyjen, tuulien, rankkasateiden ja tulvien ennakoidaan lisääntyvän joillakin alueilla, äärimmäisten helteiden ja kuivuuden toisilla. Mitä meillä Suomessa on odotettavissa?
- Suomessa sademäärät lisääntyvät kaikkina vuodenaikoina. Vuodenajat myös lämpenevät, erityisesti talvet. Talvisin kaikkein kylmimmät pakkasjaksot tulevat harvinaisemmiksi. Toisaalta helleaallot yleistyvät kesäisin, ja kuivuusjaksot saattavat lisääntyä, vaikka keskimäärin sataakin enemmän. Rankkasateita tulee entistä useammin, kuvailee vaikutuksia Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen
Sää on se jokapäiväinen ilmiö, jonka havaitsemme, ilmasto taas sään pitkäaikainen keskiarvo. Ilmastoa tarkastellaan vähintään vuosikymmenen mittaisissa jaksoissa. Näitä jaksoja vertaillaan toisiinsa, ja katsotaan, onko sään keskiarvoissa tapahtunut muutosta. Suomen leveyspiirillä korkea- ja matalapaineet vaihtelevat paljon ja näin ollen vaihtelee myös päivittäinen sää. Myös vuodet ovat keskenään varsin erilaisia, joten yhden vuoden perusteella ei voi vielä tehdä johtopäätöksiä ilmastosta tai sen muutoksesta.
Suomessa sää on tulevaisuudessakin varsin vaihtelevaa. Yksittäinen talvi voi edelleen olla runsasluminen, mutta keskimäärin lumipeite ohenee ja tulee harvinaisemmaksi. Ennusteiden mukaan pohjoisimpaan Suomeen saadaan talvisisin pysyvä lumipeite ainakin tämän vuosisadan ajan, mutta luultavasti luminen kausi lyhenee sielläkin sekä syksystä että keväästä.
Korhosen mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamasta merenpintojen noususta tulee globaalisti valtava ongelma.
- On ennustettu, että tämän vuosisadan aikana merien pinta nousee vajaasta puolesta metristä metriin. Rannikoilla on satojen miljoonien ihmisten kodit, valtavasti kaupunkeja ja maanviljelystä. Monilla alueilla kohdataan suuria vaikeuksia, tiivistää Korhonen.
Merenpinnan nousua selittää kaksi tekijää. Ensinnäkin veden tilavuus laajenee, kun lämpötila nousee. Toiseksi jäätiköt sulavat kaikkialla: Mannerjäätiköt Grönlannissa ja Etelänapamantereella, vuoristojäätiköt Alpeilla, Himalajalla ja vaikkapa Norjassa. Nämä kaksi tekijää yhdessä aiheuttavat merenpinnan nousun.
Suomessa maa nousee vielä viimeisen jääkauden jäljiltä etenkin länsirannikolla. Tämä osaltaan hillitsee merenpinnan nousun vaikutuksia, elleivät kaikkein pahimmat skenaariot toteudu. Silti Helsingin seudulla on varauduttava merenpinnan nousuun vuosisadan puolivälistä eteenpäin. On ennustettu, että vuosisadan loppuun mennessä merenpinta on noussut Helsingissä 20–80 senttimetriä tähän päivään verrattuna.
Hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta seuraavan viidentoista vuoden aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa yli 60 prosenttiyksikön päästövähennyksiä viidentoista vuoden aikana Suomessa olettaen, että hiilinielumme säilyvät suunnilleen nykyisellä tasollaan.
- Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on pysäyttää ilmaston lämpeneminen alle kahden asteen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämä edellyttää päästöjen vähentämistä globaalisti peräti neljänneksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Se tarkoittaa lähes kolmen prosenttiyksikön vähentämistä vuodessa, summaa Korhonen.
Talkoot eivät suinkaan siihen lopu. Globaalisti päästöjä on edelleen vähennettävä kohti nollaa ja kompensoitava loput vaikkapa metsää istuttamalla. Viimeisen vuosikymmenen aikana päästöt ovat maailman tasolla nousseet puolitoista prosenttiyksikköä vuodessa. Suunnan kääntämiseksi tarvitaan toimia kaikilta mailta ja sektoreilta. Mikään maa tai keino ei yksin ongelmaa ratkaise.