Ilmastonmuutos ja oma hiilijalanjälki mietityttää monia suomalaisia. Mistä tinkiä ja kuinka paljon? Pitääkö kaikista mukavuuksista ja arkea helpottavista ratkaisuista kokonaan luopua?
- Suomalaisten kotitalouksien energiankulutus voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: kodin lämmittämiseen, käyttöenergiaan ja veden lämmittämiseen.Kun näitä kolmea tarkastelee, löytää paljon keinoja, joilla meistä jokainen voi jo kotioloissa vaikuttaa jättämäänsä hiilijalanjälkeen todella paljon, vakuuttaa Vantaan Energian myynti- ja asiakkuuspäällikkö Tuija Rouhiainen.
Perin helppo keino on esimerkiksi välttää tarpeetonta lämpimän veden valuttamista. Koska käyttövedestä usein maksetaan kiinteä vesimaksu, on tavallisen kuluttajan vaikea hahmottaa, kuinka paljon energiaa veden lämmittäminen kuluttaa. Määrä on kuitenkin valtava. Mittakaavasta kertoo, että kahden minuutin suihku kuluttaa saman määrän energiaa kuin jääkaappipakastin vuorokaudessa. Kolmihenkinen keskivertoperhe käyttää lämmintä vettä noin 70 tuhatta litraa vuodessa, ja sen lämmittämiseen kuluu energiaa noin 4 000 kilowattituntia. Suihkuttelun määrä näkyy siis suoraan energian kulutuksessa.
Oheisella videolla Rouhiainen kertoo myös muita yksinkertaisia keinoja pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Kodin sisälämpötilaa kannattaa laskea esimerkiksi makuuhuoneessa ja varastotiloissa. Kierrättäminen on kaikin tavoin ilmastoystävällistä, ja koskee myös laitteita. Kaikki vanhat laitteet on syytä kierrättää ja uusia ostaessa valita vaihtoehdoista energiatehokkain.
Sähkölaskun kasvaminenkaan ei automaattisesti ole huono asia. Päinvastoin: on hyvä, jos sähköenergiaa kuluttamalla samalla välttää fossiilisten energialähteiden käyttöä. Esimerkkejä tästä ovat polttomoottoriauton vaihtaminen sähköautoon tai vaikkapa öljylämmityksen korvaaminen lämpöpumpulla. Sitä mukaa, kun yhä useampi asia kotitaloudessa hoituu sähköisin ratkaisuin, yhä enemmän on merkitystä myös sähkösopimuksella, jonka sähkö on tuotettu kestävillä energiamuodoilla. Tärkeää on siis katsoa kokonaisenergian kulutusta ja päästöjä, ei pelkästään sähkölaskua.
Suomalaisen elinikänään käyttämä energia voitaisiin tuottaa polttamalla 26 junavaunullista puuta tai seitsemän junavaunullista kivihiiltä. Ydinpolttoainetta kuluisi saman energian tuottamiseen noin litran verran tavallisessa ydinreaktorissa, hyötöreaktoria käyttämällä selvittäisiin kahvikupillisella. Ydinvoimalla tuotettu energia ei tuota lainkaan hiilidioksidipäästöjä, ja syntyvän ydinjätteen määrä on hyvin vähäinen verrattuna aikaan saatuun energiamäärään.